Jo viikkoja jatkunut epämääräinen sairastelu jatkui edelleen viikolla 13. Jätin keskiviikon lajitreenit pienen lämpöilyn takia kokonaan välistä, vaikka vielä pitkälle iltapäivään asti tuntui melko normaalilta. Siis väsytti ja kolotti joka paikkaan, mutta vasta lämmön mittaaminen osoitti, että nyt kannattaa jäädä kotiin lepäämään.
Pienessä sairastelussa on toki se hyvä puoli, että lihaskuntotreenit tulee ainakin tehtyä varmemmin, kun niitä varten ei tarvitse lähteä ulos kylmään tai rääkätä itseään maksimisykkeen rajoilla. Joku viisas varmaan jättäisi nekin tekemättä antaakseen keholleen lepoa, mutta peruskuntokausi 2:n lihastreenit ovat mielestäni sen verran lyhyitä etteivät ne niin hirveästi ainakaan sykettä nosta. Pitää vaan pitää kunnon tauot väliin. Tokihan kauden loppupuolella tuo isompi kahvakuulakaan alkaa tuntua jo jotenkin oudon kevyeltä - riippuen toki päivästä.
Pieni epämääräinen tunne ei myöskään estä minua lähtemästä jääkaukaloon tai hiihtoladulle. Viikon loppupuolella tuli käytyä kahdesti hiihtämässä ja kaksi kertaa lämimässä jääkiekkoa. Kyllähän ne ihan raskaalta tuntuivat, mutta onneksi en ole sentään niin kipeä kuin poikaystävä, joka joutui jättämään lauantaina pelireissunkin väliin sairastelun takia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti